VESIOSUUSKUNNAT
Kiinteistönomistajien kannattaa yhdistää voimansa tonttiensa jätevesihuollon järjestämiseksi. Yhteisissä ratkaisuissa on monta etua:
- Todella hyvä käyttömukavuus: Käytä ja maksa
- Hyvä ja varma puhdistustulos
- Kuormitus johdetaan pois omalta tontilta
- Kiinteistön arvo nousee
- Huollon voi järjestää yhteisesti tai ostopalveluna
- Rakentamiseen saatavilla avustuksia
Yhteisiä teknisiä ratkaisuja mukavuusjärjestyksessä ovat
- Kylän yhteinen siirtoviemäri läheisen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon.
- Kylän yhteinen jätevedenkäsittelylaitos.
- Naapuruston (2 tai useampi naapuri) yhteinen jäteveden käsittely.
Nykyisen viemäröintitekniikan avulla hankalatkin etäisyydet tai maastonmuodot ovat ylitettävissä. Vietto- ja paineviemäröintiä käytetään tilanteen mukaan.
Vesiosuuskunnan perustaminen on luontevin tapa järjestäytyä silloin, kun useampi kiinteistönomistaja ryhtyy järjestämään jätevesihuoltoaan yhteistuumin. Vesiosuuskunnan perustamiseksi tarvitaan vähintään 3 juridista henkilöä. Vesiosuuskunnan perustamiseksi on saatavilla valmiita asiakirjapohjia ja osuuskunta voi hakea valtiolta vesihuoltoavustusta.
Kun kyseessä vain muutaman kiinteistön yhteisjärjestelmästä, voi vesiosuuskuntatoiminta olla turhan raskas järjestäytymismuoto. Tällaisissa tapauksissa voidaan edetä sopimuspohjalta. Toteutus on kuitenkin syytä suunnitella tarkkaan. Keski-Suomen vesihuoltoyrittäjien koulutushanke on laatinut ohjeita 2-10 kiinteistön yhteisten jätevesijärjestelmien toteuttamiseen.
Uutta! Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristöopas 1/2010 Vesihuolto-osuuskunta on ilmestynyt!
Uudenmaan ympäristökeskuksen Vesiosuuskunnan ABC -opas on käytännön läheinen opas kaikille vesiosuuskunnan perustamista suunnitteleville. Se painottuu vesihuollon erityiskysymyksiin vesiosuuskunnan kannalta.
Pellervo-seuran Osuuskunnan perustajan opas antaa neuvoja ja opastusta osuuskunnan hallinnollisiin asioihin.
Alueellamme on viime vuosina kertynyt käytännön kokemusta vesiosuuskunnan perustamisesta, vertaistukea kannattaa kysellä esimerkiksi seuraavilta viemäriverkostoja toteuttaneilta vesihuolto-osuuskunnilta:
- Leikkiläntien vesiosuuskunta, Lohja (ent. Sammatti)
- Järvenpäänkylän vesiosuuskunta, Karkkila: yhteyshenkilöt
- Vihtijärven vesiosuukunta, Vihti
- Töllin jätevesiosuuskunta, Nummi-Pusula
Viemäröinnistä huolehtivia vesiosuuskuntia on Suomessa useita satoja ja lisää perustetaan jatkuvasti. Käytännön kokemuksia vesiosuuskuntatoiminnasta ovat dokumentoineet mm.
Skåldön vesiosuuskunta
Porvoon Saariston Vesihuoltolaitos osk
Vesiosuuskunta Mustijoki
Tolsan vesiosuuskunta
Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry on alansa yhteistyöjärjestö, johon vesiosuuskunnankin kannattaa liittyä. Vesiosuuskunnille on myös muita vertaisjärjestöjä, kuten Suomen Vesiosuuskuntien Liitto ry.