Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke

 

Tietopankki

Etusivu :: Tietopankki :: Vesiosuuskunnat

Vesiosuuskunnat

Kiinteistönomistajien kannattaa yhdistää voimansa tonttiensa jätevesihuollon järjestämiseksi. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta käy usein ilmi, missä viemäriin liittyminen tai yhteinen jätevesiratkaisu on mahdollista.

 Yhteisissä ratkaisuissa on monta etua:

  • Hyvä käyttömukavuus: Käytä ja maksa
  • Hyvä ja varma puhdistustulos
  • Kuormitus johdetaan pois omalta tontilta
  • Kiinteistön arvo nousee
  • Huollon voi järjestää yhteisesti tai ostopalveluna
  • Rakentamiseen saatavilla avustuksia

Yhteisiä teknisiä ratkaisuja ovat

  1. Kylän yhteinen siirtoviemäri läheisen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon.
  2. Kylän yhteinen jätevedenkäsittelylaitos.
  3. Naapuruston (2 tai useampi naapuri) yhteinen jäteveden käsittely.

Nykyisen viemäröintitekniikan avulla hankalatkin etäisyydet tai maastonmuodot ovat ylitettävissä. Vietto- ja paineviemäröintiä käytetään tilanteen mukaan.

Vesiosuuskunnan perustaminen on luontevin tapa järjestäytyä silloin, kun useampi kiinteistönomistaja ryhtyy järjestämään jätevesihuoltoaan yhteistuumin. Vesiosuuskunnan perustamiseksi tarvitaan vähintään 3 juridista henkilöä. Vesiosuuskunnan perustamiseksi on saatavilla valmiita asiakirjapohjia ja osuuskunta voi hakea valtiolta vesihuoltoavustusta.

Kun kyseessä vain muutaman kiinteistön yhteisjärjestelmästä, voi vesiosuuskuntatoiminta olla turhan raskas järjestäytymismuoto. Tällaisissa tapauksissa voidaan edetä sopimuspohjalta. Toteutus on kuitenkin syytä suunnitella tarkkaan. Keski-Suomen vesihuoltoyrittäjien koulutushanke on laatinut ohjeita 2-10 kiinteistön yhteisten jätevesijärjestelmien toteuttamiseen.

Hyviä oppaita:

Alueellamme on viime vuosina kertynyt käytännön kokemusta vesiosuuskunnan perustamisesta, vertaistukea kannattaa kysellä esimerkiksi seuraavilta viemäriverkostoja toteuttaneilta vesihuolto-osuuskunnilta:

Viemäröinnistä huolehtivia vesiosuuskuntia on Suomessa useita satoja ja lisää perustetaan jatkuvasti. Käytännön kokemuksia vesiosuuskuntatoiminnasta ovat dokumentoineet mm.

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry on alansa yhteistyöjärjestö, johon vesiosuuskunnankin kannattaa liittyä. Vesiosuuskunnille on myös muita vertaisjärjestöjä, kuten  Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry ja Suomen Vesiosuuskuntien Liitto ry.

 


På svenska 


 

 

 

Kuva: rakennustöitä Skåldön vesiosuuskunnassa, Tammisaaressa syksyllä 2007.

Kuva: Leikkiläntien vesiosuuskunnan alkukokoontuminen Sammatissa tammikuussa 2008.

Kuva: Länsi-Uudenmaan vesiosuuskunnat tutustumassa Emäsalon kyläpuhdistamoon 24.7.2008, Carl-Johan Virta